Pariohjelmointi parantaa ohjelmistojen laatua teollisuusyrityksissä
19.12.2011
Pariohjelmoinnin positiivisista vaikutuksista ohjelmistojen laatuun on saatu lisää näyttöä. Pariohjelmointi, jossa kaksi kehittäjää tekee yhdessä samaa tehtävää, lisäsi ohjelmiston laatua ja kehittäjien ymmärrystä ohjelmistosta sekä tapaustutkimusten että opiskelijakokeen perusteella.
TkT Jari Vanhanen tutki Aalto-yliopistossa tarkistetussa väitöskirjassaan pariohjelmoinnin käyttöönottoa ja käyttöä kahdella tapaustutkimuksella teollisuusyrityksissä. Lisäksi työskentelytavan empiirisiä vaikutuksia tutkittiin opiskelijaryhmissä.
̶ Sen lisäksi, että ohjelmistojen laatu parani, ohjelmistot tulivat laajemmin tutuiksi eri ihmisille. Jos yksi ohjelmiston tunteneista ihmisistä lähtee pois yrityksestä, jää yritykseen kuitenkin toinen ohjelmiston tunteva henkilö, Vanhanen selvittää.
Pariohjelmointi vähentää virheiden määrää
Vanhanen uskoo, että pariohjelmointi myös vähentää virheiden määrää. Kun ohjelmointi suunnitellaan ja tehdään yhdessä, työ tulee tehtyä huolellisemmin ja koodiin ei kirjoiteta niin paljon virheitä. Väitöstutkimuksessa tuli selvästi esille myös se, että pariohjelmointi soveltuu parhaiten monimutkaisiin ja teknisesti haastaviin tehtäviin.
̶ Pariohjelmointia kannattaa soveltaa etenkin työn suunnitteluvaiheessa, sillä suunnittelu koettiin vaikeimmaksi vaiheeksi ohjelmoinnissa. Monet ohjelmointitehtävät ovat melko suoraviivaisia sen jälkeen, kun tiedetään, mitä pitää tehdä.
Pariohjelmointi vaatii toimivia työtiloja ja hyvää organisointia
Aiemmin pariohjelmointia on tutkittu lähinnä vain opiskelijakokeilla, mutta Vanhanen laajensi tutkimuskenttää teollisuuteen. Pariohjelmoinnin käyttöä ja vaikutuksia tutkittiin aidossa ympäristössä, koska tietoa kerättiin kahdella tapaustutkimuksella teollisuusyrityksissä. Suuremmassa ja vakiintuneemmassa organisaatiossa esiintyi sekä pariohjelmoinnin infrastruktuuriin että organisointiin liittyviä ongelmia.
̶ Infrastruktuurilla tarkoitetaan laitteisiin ja työtiloihin liittyviä asioita. Tutkimuksessa ilmeni selvästi esimerkiksi se, että avokonttorissa pariohjelmointi aiheutti ympärillä istuvia ihmisiä häiritsevää hälinää. Ongelmia aiheuttivat myös ahtaat työpisteet, joissa työtä ei mahduttu tekemään kunnolla pareittain.
Työn organisoinnin ongelmat näkyivät Vanhasen mukaan muun muassa pariohjelmointiin vaaditun ajan riittämättömyytenä. Myös tiettyjen tehtävien nimeäminen tietyille henkilöille aiheutti vaikeuksia.
̶ Kun ihmiset kokevat tärkeimmäksi omien vastuualueidensa hoitamisen. Voi olla vaikeaa löytää aikaa siihen, että menisi työskentelemään jonkun pariksi. Myös kaikkein kokeneimpien kehittäjien oli vaikeinta löytää aikaa nuorempien kehittäjien kanssa työskentelyyn.
Uusi työskentelytapa nosti yksittäisten tehtävien kustannuksia
Vanhanen kertoo, että pariohjelmointi nosti yksittäisten tehtävien osalta kustannuksia, sillä työmäärä lisääntyi pääosin projektien alussa. Silloin kehittäjät opettelivat tuntemaan toisiaan ja uutta työskentelytapaa.
Toisaalta pariohjelmoinnin kustannusvaikutuksia ja kokonaistuottavuutta pitkällä aikavälillä ei tunneta. Vanhasen mukaan osa pariohjelmoinnin hyödystä realisoituu ehkä vasta parin, kolmen vuoden kuluttua ohjelmistoa jatkokehitettäessä, mutta lisäkustannukset mahdollisesta tehtävätason työmäärien lisääntymisestä koetaan heti.
Vanhasen väitöskirja “Empirical assesment of the adoptation, use, and effects of pair programming” tarkistettiin Perustieteiden korkeakoulun tietotekniikan laitoksella 2.12.2011.
Väitöskirja verkossa: http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526044132/
Lisätietoja:
Jari Vanhanen,
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, jari.vanhanen [at] aalto [dot] fi, puh. 040 758 0055
Teksti: Tea Kalska